3. HVS4-GST 4-0

HVS4 - GST 4-0 (Taivallahti, 19.11.2011 klo 16:30)

Lauri (4) - HVS4 I (11) 3-6, 1-6

Ristiriitainen fiilis jäi tästä matsista. Toisaalta vastustaja pelasi hyvin ja ansaitsi voittonsa, toisaalta oma peli oli hiukan hakusessa ja sellainen kutina jäi, että paremmin olisi pitänyt pystyä vastustajaa haastamaan. Vielä pallottelussa oma tuntuma oli hyvä, ainoastaan huolestuneena katselin kaverin napakoita syöttöjä. Näytti osaavan sekä suoran kovan että vahvasti kierteisen syötön.

Aloitin kuitenkin matsin murtamalla heti vastustajan syötön, ehkä hiukan kaverin virheiden avustuksella. Syöttö jokatapauksessa oli palautettavissa. Sitten alkoivatkin ongelmat ja hävin viisi geimiä putkeen. Vastustaja siirteli nätisti palloa nurkasta nurkkaan, ja lähes aina minä tein ensimmäisen virheen. Vastustajan peli oli koko ajan jotenkin vaivattoman näköistä, ihan kuin ei ottaisi yhtään juoksuaskelta ja silti ehti aina hyvään lyöntiasentoon. Tästä tuli itselleni paineita koittaa lyödä vähän lujempaa, vähän jyrkempiä krosseja, vähän lähemmäs linjoja. Tulikin vain paljon enemmän virheitä. Yhtäkkiä sitten voitin kaksi geimiä lähes häviämättä pistettäkään, ja luulin päässeeni peliin mukaan. Seuraavien geimien saldo 1-7 kertoo karun totuuden.

Oliko se sitten kisajännitystä vai rutiinin puutetta, mutta liian monesti, kun sain aivan rauhassa lyödä peruslyöntini, räppäsinkin jäykän toppatakkikämmenen verkkoon tai leveäksi. Rystyltäkään en ihmeitä saanut aikaiseksi, koska vastustaja osasi sijoittaa yhden käden bäkkiksensä todella jyrkkänä krossina tai nätisti linjaan, ylä- ja alakierteellä, ja toisaalta omat linjakääntöyritykset menivät useimmiten leveäksi. Malttia olisi tarvittu paljon enemmän, pallo reilusti kenttään niin kauan kuin olisi tullut paikka painostukseen.

Ankaraa treeniä ja myös kisamatseja lisää, niin toivottavasti tulevaisuudessa tämänkin tason kaverit saataisiin voitettua.

Ottelun kesto pallotteluineen 1h, keskisyke 159, maksimi 178.

Markus (1) - HVS4 II (9) 0-6, 0-6

Ei jää paljon selitettävää tästä matsista, sen verta tylyä numeroa. Jo pallottelussa huomasi kyllä että omat lyönnit olivat ihan kateissa. Ei saanut pidettyä rentoa yläkierrettä ollenkaan kasassa edes siinä, vaan pallot leijailivat joko verkkoon tai pitkänä yli. Jos joskus näkyi ja tuntui tämä viime vuosien vähä pelaaminen, niin nyt. 

Paremmalla keskittymisellä olisi kyllä voinut viedä useita geimejä. Ensimmäisessä neljässä pelissä mulla oli pelipalloja, samaten myöhäsemmässä vaiheessa. Kun alussa niitä ei pystynyt viemään, valtasi perinteinen epäusko joka söi motivaatiota keskittyä palloihin, eikä koko matsi kestänyt edes tuntia. 

Vastustaja ei ollut lyönneiltään mahdoton, jos sai riittävän painon ja pituuden lyönteihin. Myös oma syöttö, silloin kun se toimi, olisi voinut toimia aseena, mutta onneton verkkotyöskentely söi tietysti tehoja. Hyvin monesti sain paikkaa hyvän syötön tai painavan krossin toimesta, mutta verkolta sössin miltei kaikki paikat. Kunnia kyllä vastustajalle että tämä haki miltei kaikki lyönnit. Ei löytynyt varmuutta lisätä sitä puuttuvaa määrää voimaa joka olisi tuonut suoria winnereitä.

Vaikka olin asennoitunut etukäteen että vastustaja on kova, harmillisesti tämä ei aiheuttanut rentoutta omaan peliin, mikä yleensä tapahtuu kun tasoero on selvä. Mutta lääkkeet tilanteen korjaamiseksi ovat tietysti täysin selvät, enemmän pelitunteja.

Pelipaikkana Taivallahti oli musta ihan mukava. Tietysti siksi että se on omaa asuinpaikkaa lähellä, mutta myös alusta ja ilmapiiri tuntu kivalta. Jos joku haluaa lähteä tonne treenaamaan viikolla niin en pistä hanttiin!

Timo (1) - HVS4 III (5) 0-6, 2-6

Vastustajan syöttö oli pahin, mitä on vastaan tullut: hurja vasurin kierre, vauhtiakin ihan kohtalaisesti. Mulla oli todella suuria vaikeuksia saada normaaleja palautuksia kenttään. Pahimmillaan pallo lensi mailan varresta viereiselle kentälle, parhaimmillaan saatoin saada nostettua kaaripallon takakentälle. Suurin osa palautuksista meni joko reilusti rajojen ulkopuolelle tai sitten niukasti verkon yli, josta vastustajan oli helppo jatkaa painostusta. Ko. syötön palauttamista kuvaa varmaan parhaiten vertaus pingikseen, jos vastustaja osaa syöttää kunnon kierresyöttöjä - erona tietty se, että tenniksessä tuollaisten syöttöjen toteuttaminen on paljon vaikeampaa. (Huom. minä en osaa pingistä(kään), mutta ehkä ymmärrätte pointin...)

Vastustaja kuitenkin teki melko paljon helppoja virheitä, samaten jonkun verran tuplia (mikä on tietysti tuollaisella syötöllä erittäin hyväksyttävää), joten sukkana geimit eivät keskimäärin menneet. Itse asiassa mulla oli breikkipalloja ihan kohtuullinen määrä, mutta valitettavasti sain käytettyä niistä vain yhden - senkin vastustajan kaksoisvirheellä.

Em. ensimmäinen geimini tuli 0-6, 1-2 -kavennukseen, joten kahdeksan peliä olin jo ehtinyt putkeen hävitä. 0-5 -tilanteessa johdin jo 40-0, mutta hävisin 5 pistettä putkeen. Yksi geimipalloista oli lähes ylitseni leijaillut lobi, johon sain epäpuhtaan osuman, ja pallo tuli lähes kohtisuoraan alaspäin, osuen verkkonauhaan ja kierähtäen niukasti puolelleni. Oli kieltämättä tuskaista pelata, kun vastustajan syöttöön ei saanut mitään otetta, itsellä ei tuntunut toimivan mikään, eikä onnikaan potkinut.

Tästä seuraavaan aiheeseen, eli omaan syöttöön. Vaikka ykkössyöttöjen onnistuessa sainkin kohtalaisesti suoria pisteitä (osittain myös siitä syystä, että vastustajalla oli varaa palauttaa aika isolla riskillä) syötin kaikenkaikkiaan surkeasti ja tuplia tuli aivan liikaa. Syöttötyöskentelyssä oli valtava ero vastustajan hyväksi.

Toisekseen löin kämmenellä aivan luokattomasti omaan normaalitasooni nähden. Taktiikka ennen matsin alkua oli selvä: krossia vastustajan rystylle. En kertakaikkiaan tiedä, miksi löin aivan peruspalloja roppakaupalla verkon puoleenväliin ja leveäksi. Ehkä vasurivastustajan peruslyönneissäkin oli jotain sivukierrettä, tai sitten vain pelin rytmittömyys ja tarve "yrittää jotain kun kerrankin pääsee palloa rauhassa lyömään" vaikuttivat asiaan. Vaihdoin jopa tiukempaan jännitykseenkin kesken matsin, kun ajattelin varsinkin syötönpalautusten helpottuvan sitä kautta. Pelini ehkä paranikin hitusen, muttei läheskään niin paljoa, että matsin voittajasta olisi ollut mitään epäselvyyttä. 2-4 toisessa erässä oli lähin, mihin pääsin.

Totuuden nimissä vastus oli tänään liian kova (toisin kuin ekassa matsissani, jossa ratkaisu oli lähinnä rutiinipuolella). Vastustajan taso (5) ei kerro muusta kuin matsien vähyydestä.

Silti odotin omista syöttöpeleistäni paljon enemmän. 1 pidetty oma syöttövuoro on heikko esitys, samaten en tunnistanut kämmenlyöntiäni omakseni tänään: hirveästi helppoja virheitä ja missä winnerit?

Kuten alussa mainitsin, vastustajan syöttö oli pahin koskaan kohtaamistani (ja on kuitenkin A2:n pelaajienkin syöttöjä tullut treeneissä vastaan), ja vain 1 saavutettu breikki on siten ymmärrettävää. Omissa syöttövuoroissa homma on kuitenkin omissa käsissä, ja paljon parempaan pitää jatkossa pystyä. Se, että sinnittelin kaksareissa meistä pisimpään 2 geimiä voittaen ei totta puhuen paljoa lämmitä.

Treeniä siis ..

Lauri (5) / Markus (x) - HVS I (6) / II (7) 0-6, 4-6

Lauri: Nelurissa pisteet ja geimit ovat usein pienestä kiinni, niin myös tässä matsissa. Toki vastustajat olivat tasoltaan pykälää kahta meitä kovempia, mutta olisi kyllä pitänyt ainakin erävoittoon pystyä. Oma tatsi ei ollut paras mahdollinen, ja nelurissa pitäisi yksittäiset volleyt ja peruslyönnit hoitaa vuorenvarmasti. Tokassa erässä tsemppasimme Markuksen kanssa hyvin ja vastustajat taisivat hiukan herpaantua. Sitten erityisesti vastustajien ykköspelaaja selvästi skarppasi, napsi muutaman terävän katkon verkolta ja teki pisteitä myös peruslyönneistä. Timo pääsi todistamaan, kun hävisimme lopuksi viisi geimiä putkeen ja samalla koko matsin.

Ottelun kesto pallotteluineen 1h 10min, keskisyke 139

Katsoja (Timo) : Katsoin ensimmäisen 0-6 -erän, jonka jälkeen totesin käyväni suihkussa ja tulevani seuraamaan kolmatta erää. Tuossa vaiheessa vastustaja oli toki ollut parempi, mutta lumierä ei kuitenkaan koko totuutta kertonut.

Palatessani ehdin näkemään geimin viimeisen pallon, joka päättyi Laurin ja Markuksen voittoon, joten tuulettelin sitten itsekin voitettua geimiä. Lauri totesi tauolle tullessaan ohimennen, että itse asiassa tilanne onkin GST:n eduksi 4-1! Tämän jälkeen jäin todistamaan vastustajan nousua 6-4 -erävoittoon.

Läsnäollessani GST siis hävisi nelurin pelit 0-11 ja poissaollessani voitti 4-1. Pitäisiköhän tästä vetää jotain johtopäätöksiä? :-/ Kenties toin huonon tennisaurani kentälle tai jotain, koska mielestäni pidin turpani kiinni ja yritin olla sotkematta jätkien hyvää runia. No, Lauri ja Markus kommentoikoon itse.. :)

Markus mainitsi matsin jälkeen laillani, että treeniä tarvitaan lisää virheiden vähentämiseksi. Lauri pisti mielestäni peruslyönneissä molemmilta puolilta vastustajalle hanttiin tasapäisesti. Verkkotyöskentely oli vastustajaparilla kuitenkin laadukkaampaa.

Vastustajaparista jäi mieleen ykköspelaajan napakka ykkössyöttö ja kierteinen kakkonen. Jotain tuollaista kaipaisin omaankin peliini :) Samaten lentolyönnit olivat kuin oppikirjasta ja yhden käden rystypalautus paukkui pari kertaa krossina (enkelikuorojen laulaessa taustalla) tyhjään kenttään sen verran komeasti, ettei voinut kuin ihailla, tietäen miten vaikea lyönti se on.

Kokonaisuutena tästä HVS4-matsista voi sanoa, että nyt oli vastassa kova jengi (luultavasti lohkoykkönen), ja silloin täytyy vain reilusti todeta "Too good". Ts. jos joskus pitää parannella loukkaantumisia tai käydä ulkomaanreissulla, niin tämä ei välttämättä ollut huonoin mahdollinen sauma :)

Seuraava vaihe on sitten kehittää omaa pelitasoa, ettei tuosta sanonnasta muodostu slogania!

Comments